13. joulukuuta 2017

diy: kylpysuola



Nopea ja vaivaton kylpysuola valmistuu kädenkäänteessä! Todennäköisesti ainekset löytyvät keittiön kaapista valmiina. Joululahjaksi menevät kylpysuolat saivat tuoksukseen greippiöljyä ja kuivattua appelsiininkuorta, sekä hienona lisukkeena hiukan himalajan suolaa. Määrissä en ollut kovinkaan tarkka, mutta alla suuntaa antava ohje. Jälleen itse testattu ja yksi purkki menikin omaan ulkosaunaan. Tästä vielä nopea pienen budjetin lahja, jos hätä iski :)

Tarvitset halutessasi
Merisuolaa (2kg)
Himalajan suolaa (500g)
Ruokasoodaa (1prk)
Appelsiininkuorta
Eteeristä greippiöljyä

Niin simppeli ja siisti ohje, että kaikki vain sekaisin, purkkiin ja tuoksu perään. Eniten aikaa meneekin koristella purkki ja askarrella etiketti. Ei siis sulatuksia, valutuksia tai muutakaan ihmeellistä. Huolellinen sekoittelu vain ja pakettiin :)

12. joulukuuta 2017

joululahjakooste

Joululahjat alkavat olla loppusuoralla. Kosmetiikan lisäksi käsitöitä tuli tehtyä minun mittapuullani ennätysmäärä, verraten vuoden takaiseen. Kivasti sain käytettyä kotona jo olevia lankoja. Ainoastaan miesten lapasiin ja pipoihin kävin ostamassa langat. Torkkupeittoa varten ostettiin sisarusten kanssa kimppaan jättimäiset pyöröpuikot ja froteekudetta.

Lahjasaldo listana

1 torkkupeitto
2 lapaset
2 pipoa
2 rusettipantaa
1 kämmekkäät

2 isoa ja 2 pientä purkki kuorintavoidetta
2 isoa ja 5 pientä purkkia kylpysuolaa
4 pientä purkkia käsivoidetta
5 huulivoidetta
vaaleanpunaisia ja ruskeita saippuoita

Joitain purnukoita jäi yli, joten pakettiin kavereille. Minulle käy joka vuosi niin, että muutama päivä ennen joulua muistan että - ainiin, heille ei ole mitään! Siispä edellisistä jouluista viisastuneena, nyt on muutamia varalahjoja. Ja jos jäävät antamatta, niin säilyvät pitkään ja hyödynnetään sitten muihin tilaisuuksiin.

11. joulukuuta 2017

löytö metsälenkiltä


Olen minä metsistä kaikenlaista löytäny, myös eläinten luita ja raatoja. Mutta tämä oli kyllä paras löytö kaikista, enkä malta olla sitä esittelemättä. Iltapimeässä lumisateessa käytiin koirien kanssa nopea iltalenkki. Tuttuun tapaan lähdimme ilman hihnoja lähimetsään pikku pyörähdykselle. Luppunen jäi paluumatkalla jälkeen, mutta tuli kutsun kuultuaan. Otsalampulla näin, että jokin löytö roikkui koiran suusta. Luppunen luovutti saaliinsa hienosti, mutta pimeässä en nähnyt tutkia tarpeeksi. Siispä kannoin löydön kotiin, meidän pesuhuoneeseen suihkuttelun alle.

Pienen savikerroksen alta paljastuikin selkäranka kylkiluineen, sekä takajalat. Vau, nikamissa ja nivelissä oli vielä kudostakin jäljellä! Kertakäyttöhanskoilla luurankoa uskalta vähän käännellä ja asetella kuviin. Ranka oli miltei käsivarteni mittainen, hieman yli 30cm pitkää. Toisessa takajalassa oli käpälä ja varpaat tallessa. Jäniksen luurangoksi tämä olisi vähän isohkon puoleinen, joten päädyin rusakon rankaan.

Mielenkiintoista olisi tietää, kauanko ranka on ollu lenkkipolkumme varrella. Löytö tehtiin noin 200m päässä pihasta. Kuljemme siitä kuitenkin päivittäin ja koira löysi tuon vasta kun päällä oli luntakin. Mihin rusakko on kuollut tai kuka sen on tappanut? Miten se on säilynyt noin hyvin, sillä usein eläimet pistelevät pienet luutkin poskeensa. Vaikuttaako maaperä säilyvyyteen? Paljon mieltä kutkuttavia kysymyksiä. Nyt ranka on takaisin heitettynä metsään ja vain kuvat muistoina. Etsinnöistä huolimatta emme löytäneet samalta paikalta muita osia, vaikka kallo olisi ollut kiinnostava löytää.